Naivismissa kuvattavaa ei ilmaista naturalistisesti. 

Nimitys juontuu ranskankielen sanasta ”naive ”, mikä tarkoittaa lapsekasta, vilpitöntä, luonnollista. Teoksille ominaisia piirteitä ovat kerronnallisuus, huumori, lapsekas värimaailma, pelkistetyt muodot ja koristeellisuus.

Länsi-Euroopassa naivismi syntyi 1900-luvun alussa. Pyrkimys oli  mm. päästä eroon taiteen teoreettisuudesta. Itä-Euroopassa naivismilla on vahva yhteys kansantaiteeseen ja taidesuunta on siellä läntisen Euroopan suuntausta  vanhempi.

Ulkomaiden tunnettuja naivisteja: Henri Rousseau, Pablo Picasso, Camille Bombois, Niko Pirosmani, Grandma Moses.

Kotimaan tunnettuja naivisteja: Sulho Sipilä, Håkan Brunberg, Vilho Lampi, Alpo Jaakola, Andreas Alariesto, Martti Innanen, Enni Id, Alice Kaira.

Nyt Karunan meijerissä esittäytyvät naivistit ovat Iittalan Naivistit -kesänäyttelyn konkareita ja tie  kesänäyttelyymme on tullut osin sitä kautta Sauvon Käsien vakiovieraan Erkka Auermaan välityksellä.

ANNA-LIISA HAKKARAINEN

Anna-Liisa Hakkaraisen (s. 1946) naivistisille öljymaalauksille on ominaista aiheiden runollinen vertauskuvallisuus sekä värien hehku.

Taiteilija kiinnittää huomionsa väriin – hän etsii täsmälleen oikeaa sävyä himmentäen, voimistaen ja välillä jättäen teoksen odottamaan hetkeä, jolloin ratkaisu on lähellä. Hehkuvat siniset, punaiset ja vihreät ovat useina kerroksina ja rohkeasti rinnastettuina pintoina kankaalla.

Maalausten miljöönä on usein hämärä ja arvoituksellinen luonto puineen, eläimineen ja kukkineen. Taiteilija kuvaa myös uhkaavan pimeää metsää ja arvaamattomia villieläimiä. Kunnioittava suhde luontoon ja siitä voiman saaminen on keskeistä hänen elämässään. Hakkarainen toimi 26 vuotta luokanopettajana ennen ryhtymistään kokopäiväiseksi kuvataiteilijaksi. Hän on saanut taideopetusta mm. Veikko Hirvimäeltä. Omia näyttelyitä taiteilijalla on ollut vuodesta 1983. Hän on osallistunut yhteisnäyttelyihin vuodesta 1985 ja vuodesta 1991 lähtien hän on ollut mukana Taidepisteen järjestämässä Naivistit Iittalassa –näyttelyssä. Lisäksi Anna-Liisa Hakkarainen on kuvittanut satukirjoja.

Työhuoneen katuosoite: Harjukatu 12 F 39

Postinumero ja toimipaikka: 40100 Jyväskylä

Puhelin: 040-5838538

Sähköposti: annaliisa.hakkarainen@kolumbus.fi

Kotisivu: http://www.anna-liisahakkarainen.fi/

REIJO KIVIJÄRVI

Syntynyt 10.7.1955 Vaasassa

Itseoppinut taiteilija

Piirsi jo lapsena sarja-ja pilakuvia

Ensimmäiset öljyvärityöt syntyivät 1970-luvun puolessavälissä.

Nuorena erilaisia töitä mm.Lihanleikkajana ,rakennusmiehenä,huonekaluntekijänä sekä Turussa laivatelakalla.

Päätoiminen taiteilija 1981 alkaen.

Harrastaa vapaa-aikoinaan perinnerakentamista ja erilaisia vanhoja perinnetöitä.

Oma ateljee, sekä itsensä rakentama perinnekylä Soinissa,Etelä-Pohjanmaalla.

Vuodesta 1983 lähtien n.100 yksityis-ja samanverran yhteisnäyttelyitä kotimaassa,ja ulkomailla mm.Hollannissa,Tanskassa,Espanjassa,Unkarissa ym.

Vuonna 2009-10 kutsunäyttely Virossa Rakveressa sekä Viljandissa.

Ollut mukana Naivistit IIttalassa näyttelyssä -94 alkaen.

Kesällä 2014 suuri retrospektiivinen kutsunäyttely Tampereen Työväenmuseossa.

Esillä oli n.sata maalausta viideltä vuosikymmeneltä, jotka kerättiin etupäässä yksityiskodeista  eri puolilta Suomea.

Naivistiksi melko maalauksellinen.Maalaa päällekkäin useita kerroksia,jolloin saa maaluksiinsa tavoittelemansa pehmeyden ja tilantunnun.

Aihepiireinä elämän pikku tapahtumat ja oivallukset, sekä muistikuvat omasta lapsuudestaan 1950-60 lukujen maalaiskylässä ennen suurta rakennemuutosta.

Reijo Kivijärvi

Keskisentie 252,

63800 Soini,Finland

reijo.kivijarvi@gmail,com

www.reijo.kivijarvi.net

puh.+358 400 164166

RAIJA NOKKALA

s. 1956

Asuu ja työskentelee Uudessakaupungissa.
Raija Nokkalan elämä on ollut niin toiminnallista, että liuska täyttyisi pelkästään erilaisten tekemisten luettelosta. Hän on toiminut puheterapeuttina, erityisopettajana, näytelmäkirjailijana sekä teatteritaiteen opettajana ja ohjaajana. Taiteen palo on ollut kuitenkin niin voimakas, että kiireenkin keskellä hän on maalannut tarvittaessa vaikka yöaikaan. Ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti vuonna 1986 ja sen jälkeen niitä on ollut jo toistasataa. Ulkomaisiin näyttelyihin hän alkoi osallistua 1990-luvun alussa.

Taistelu ajasta oli taiteen kannalta oikea päätös. Raija Nokkala siirtyi päätoimiseksi kuvataiteilijaksi vuonna 2002. Päätöksen jälkeen yöaikaan sijoittunut maalaaminen saikin osakseen päivän valoisimmat tunnit.

Kun presidentti Tarja Halonen vieraili Uudessakaupungissa 2000-luvun alussa, hän kutsui taiteilijan tuomaan maalauksensa Kultarantaan yhdessä kaupungin johdon kanssa. Vierailun yhteydessä presidentti ehdotti, että kaupungissa voisi toimia oma erityinen taidetalo. Siitä Raija Nokkala sai kimmokkeen Pilvilinnan rakentamiseen, josta on vuosien aikana tullut kaupungin suosituin matkakohde.

Taidetalo Pilvilinna valmistui vuonna 2011 meren rantaan perheen vanhalle kesämökkitontille. Taidetalo muutti vielä kerran taiteilijan maalausrytmiä, sillä kesäaika on varattu Pilvilinnan vieraille ja teatterille. Taiteilija kirjoittaa ja dramatisoi näytelmät yhdessä miehensä kanssa. Vasta, kun kesäkauden tapahtumat ovat ohi, taiteilija kipuaa Pilvilinnassa olevaan torniin ja alkaa maalata. Kesään mennessä siellä on syntynyt teoksia näyttelyihin koti- ja ulkomailla ja tietysti Pilvilinnan kesänäyttelyyn. Maalausten lisäksi kesänäyttelyyn valmistuu noin sata pienoisveistosta, jotka vierailija kohtaa Pilvilinnan piha- ja metsäalueilla.

Erään Pilvilinnassa vierailleen blogista löytyy täsmällinen kuvaus nähdystä: Nokkaloitten koti on kuin Raijan taide – iloista, värikylläistä, yllätyksiä tarjoavaa, hyväntuulista ja pehmeää. Taiteilija itse on todennut, että hänen taiteensa on julistusta paremman maailman puolesta, maailman, jossa kaikki ovat ystäviä keskenään. Siihen hän tarvitsee avukseen koko satumaisen metsänväen, kuten maalauksista voi nähdä.

Pilvilinna on kuin naivistinen kokonaistaideteos. Kun Nokkala yleensä jatkaa maalaamista myös kehyksiin, Pilvilinnan kohdalla on käynyt niin, että hän on aivan kuin jatkanut maalaamista vielä kehysten ylikin, jatkanut ja jatkanut… Samalla taideteosten sisältämä fantasiamaailma on täyttänyt koko taiteilijakodin visuaalisuudellaan. Elämään eivät kehykset sovikaan, tai se muuttuu koordinoiduksi suorittamiseksi ja byrokratiaksi.

On varmaan paljon myös ihmisiä, jotka tuntevat Raija Nokkalan maalaukset parhaiten hänen taidekorteistaan. Hän aloitti taidekorttien tekemisen jo 1980-luvun lopulla. Vuosittain syntyy uusia kortteja taiteilijalle tärkeimmistä uusista maalauksista. Nyt sarjaan kuuluu jo yli 300 erilaista korttia.